Ei ole tullu täällä käytyä hetkeen.. niinhän siinä sitten kävi, että isänäiti nukkui pois viime tiistaina. Suruaika on vasta alussa ja ainoa lohtu on se, että mummon on parempi nyt.

"Niin kaunis on hiljaisuus
Ja kauniimpaa on kaipaus
Kun muistoissa hetken olla saa
Silmän isku on ikuisuus
Niin kaunis on hiljaisuus
Siellä jossain säilyy salaisuus
Sielu on surusta suunniltaan
Kun ei rakkainta nähdä saa"


Ens vkl olisi kasvattaja2, eilen illalla tuli viestiä kouluttajalta, että missä paikassa se on.. Aluks mietin etten mene, mutta sitten päätin mennä.. Saa muuta ajateltavaa. Onneksi on tuo koiruus niin senkin kanssa saa muuta ajateltavaa.. :)